15.08.2024 16:20
Voitokas päätös Suomi-kesälle - Sakke Siltalan blogi
Loma ja off-season alkaa olla jo lopuillaan ja on taas sen aika, kun pitää jättää hyvästit Suomelle ja sen ihanalle kesälle. Paljon on ehtinyt kesän aikana tapahtua ja omasta mielestäni olen mennyt pelaajana valtavasti eteenpäin.
Nyt kun on taas sen aika, kun pitää jättää hyvästit Suomelle, kerrataan hieman vielä mennyttä kesää ennen kuin suuntaan katseen talvikauteen ja kouluvuoteen.
British Amateurissa niukasti missattu cut, joukkue-EM kilpailut ja niissä hieno B-flightin voitto keskinkertaisen alkukarsinnan jälkeen, epäonniset SM-kisat sekä kaiken kruunu eli The Erkko Trophyn voitto. Golfia on tullut pelattua, kavereiden kanssa hengattua ja perheen kanssa vietetty aikaa. Ensi viikon perjantaina on kuitenkin aika jälleen pakata laukut ja suunnata kohti San Marcosia. Sinne paluu tuntuu näin kolmannen vuoden opiskelijana paljon helpommalta kuin aikaisemmin, enkä malta odottaa taas normaalia arkirytmiä. Lähes kokonaan uusi joukkue vaikuttaa tietenkin kemiaan tiimin sisällä, joten tämä tuleva syksy tulee olemaan tärkeä sen rakentamisen kannalta.
SM-kisat Nokia River Golfissa
Käydäänpä vielä hieman läpi kahta viimeisintä kisaa, eli SM-kisoja sekä Erkkoa. Nokian SM-kisoissa peli tuntui paremmalta kuin hetkeen, mutta draivaaminen oli kahden ensimmäisen kierroksen aikana kauheaa. Noin 30 reikää pelanneena huomaan ja havahdun, että draiverin lapahan on halki pohjasta. Kenttä, jossa hyvällä draivaamisella pystyy tekemään tulosta, tuotti päinvastoin ongelmia rikkinäisen lavan takia. Kahdeksi viimeiseksi kierrokseksi sain onneksi varalavan paikallisesta golfliikkeestä, ja draivaaminen alkoi muistuttamaan sitä itseään. Jostain syystä viimeisen kierroksen aikana puttaaminen hajosi täysin, enkä saanut käytännössä mitään sisään yli metristä. Lopputuloksena jaettu 12. sija ja täysin golfiton seuraava viikko.
Erkko Trophyn voittoon kilpailun historian alhaisimmalla voittotuloksella
Akkuja saatiin ladattua hyvin ja Erkko kolkutteli kulman takana. Tämä Suomen legendaarisin amatöörikilpailu sai hyvän alun jo kilpailua edeltävänä päivänä AmAm-tapahtumassa, jossa joukkueeni kanssa sijoituttiin toiseksi. Kilpailun kaksi ensimmäistä päivää olivat tasaisen vahvoja, enkä tehnyt juurikaan virheitä. Vain kaksi bogia ja paljon punaista, mutta silti olin neljä lyöntiä kärjestä. Jotain oli siis tehtävä.
Kolmas ja viimeinen päivä lähti mallikkaasti käyntiin ja olin käytännössä saanut kärjen kiinni seitsemän väylän jälkeen. Kahdeksannella väylällä tapahtui kuitenkin jotain, mikä käänsi lopulta voiton minulle. Löin aivan karmean avauksen vasemmalle puihin, joista onnekas pomppu takaisin peliin ja sain taianomaisella wedgellä pelastettua parin.
Avaus, josta olisi voinut niin helposti tulla iso luku muuttui hetkessä isoksi henkiseksi voitoksi.
Takaysillä olin jo mennyt kärjen ohi ja tiesin johtavani kilpailua. Noin 12 metrin upotettu birdieputti haastavalla 13. väylällä antoi minulle viimeistään jo henkisen yliotteen ja olin kahden lyönnin johdossa ennen viimeistä väylää. Hyvä draivi keskelle väylää, upea lähestyminen ja noin neljän metrin säkitetty eagleputti sinetöi voiton neljän lyönnin turvin. Bogey free 64 tauluun, The Erkko Trophyn historian alhaisin voittotulos ja kannu ilmaan.
